Kuten tuossa taannoin (eli edellisessä postauksessa) oli puhe, kävimme avokin kanssa Nurmeksessa. Mummollani oli 85-v synttäribileet ja paikalle saapui melkein koko äidin puolen suku. Serkut olivat kasvaa hujahtaneet aivan älyttömiin mittoihin ja olivat niin erinäköisiä ettei olisi kadulla tuntea.

Mummolleni sain nippa nappa neulottua sen ranskalaisen huivin loppuun, viimeiset päättelyt tein neljää tuntia ennen pippaloita. Huivista tuli kaunis ja äidin mukaan mummo piti siitä kovasti, esitteli muillekin että tyttärentytär oli sen itse neulonut. On aina mukavaa kun omatekemistä lahjoista aidosti pidetään. Tässä kuvaa:

ja hitusen lähempää:

Ja koskapa huivin kanssa tuli kiire niin en saanut talteen grammamääriä tai pituuksia. Tehokasta. Lankana kuitenkin valkoinen Nalle. Mummolle tein myös 3D-kortin:

Kaupunkina Nurmes oli valloittavan pieni. Mies ihastui varsinkin niihin huimiin mäkiin joiden nousukulma oli parisenkymmentäprosenttia.... mietittiin että miten ihmeessä ihmiset pääseen talvella ja liukkaalla pihoillensa!? Nurmeksessa on myös Suomen kolmanneksi suurin kirkko ja Suomen suurin tiilikirkko. Upea sekin, varsinkin kun alkava ukkospilvi piirtyi sen taustalle... goottikirkko....

Justiin loppui konfirmaatio...