...ainakin pikku hiljaa!

Nettiyhteys meillä oli hämmästykseksemme melkein heti päällä, mutta ongelmaksi muodostui näyttö, joka ei suostunut toimimaan. Ensin tuskailtiin onko vika näytönohjaimessa (kallis juttu) mutta lopulta ongelmaksi paljastui melkein irronnut johto, joka kiinnitettiin paikoilleen ja nyt näkyy taas.

Asunto on aivan ihana, tämä on PALJON hiljaisempi kuin vanha. Mitään ääniä tai puhetta ei kuulu, taloyhtiö on tosi rauhallinen. Yhtä naapuria olen pari kertaa jo ehtinyt moikata ja toista kerran. Ei siis mikään vilkas vuokratalo, mutta kerrankin kiva asua ilman jatkuvaa härdelliä rapussa.

Askartelukamat on vielä tukevasti laatikoissa, ei ole pahasti ollut aikaa purkaa laatikoita, kiitos kolmen päivän iltavuorolle ja muille juokseville asioille.

Muuten, koska mulla on käsityötavaratkin "joissain laatikoissa" ja aikaakaan ei ole kovin ruhtinaallisesti, kysyisinkin nyt olisiko joku ahkerampi ihminen valmis neulomaan ystävälleni koon 40-41 mustat miesten villasukat? Ei sillä, ettenkö itse osaisi, mutta kun tuota aikaa ei ole ja tässä kuussa on noita iltavuorojakin ennemmän kuin tarpeeksi. Okein, saahan niistä iltalisän, mutta ei ne kovin kivoja ole kun vuorovaikutus miehen kanssa jää siihen, että pusu aamulla kun toinen lähtee töihin ja illalla sitten nähdään seuraavan kerran kun kömmin sänkyyn viekkuun.
Maksaisin sukista tietty langan (7veljestä n. 4€) ja työstä maksaisin myös sopimuksen mukaan ja postikulut tietty. Nämä kaikki pystyn maksamaan kätevästi postiennakolla.

Eipä tässä kai muuta, hirveästi on käymättä blogeja läpi kun ei ole nettiin päässyt. Niin että ehdin surffailla netissä vielä puoli tuntia ennen saunaa.