Kiitos pehmeästä turkistasi, jota oli mukava silittää
Kiitos kehräyksestäsi, joka rauhoitti levotonta sieluani
Kiitos reippaista kävelylenkeistä, jolloin ravasit jalkani vierellä häntä pystyssä
Kiitos hellistä, mutta karheista lipaisuista kädelleni.
Kiitos että olit elämässäni.

Olit kanssani yli kahdeksantoista vuotta ja kestit minua kymmenvuotiaasta kaksikymmenkahdeksanvuotiaaksi. Sinä kuitenkin vanhenit nopeammin. Muistan sinusta vain kauniit muistot, jätän loppuajan tuskan ja huolen pois.

Jojon Notam 15.1.1991-16.6.2009