Vappuhan se täällä. Tippaleivät on syöty kera kuohuviinin ja paukkuserpentiiniä ammuttu sinne tänne (älkää ikinä ostako, kamalaa. Ruudin haju...). Olen tässä - ihme kyllä - skräppäillyt kaksi sivua tänä päivänä, laitetaan kuvaa jahka ehdin.

Tuli muuten mieleen tänään, miten ihmiset ovat tuttuneet minut näkemään. Yleensähän siis kuljen paikasta A, paikkaan B pyörällä. Se rajoittaa jonkin verran esim. vaatetusta.  Mulla on vieläkin päällä Haltin talvitakki, olen vasta kolmisen kertaa pitänyt päällä valkoista kesätakkiani kera villapaidan. Ja maiharit. Ehdottomasti maiharit ja parempi vielä laittaa villasukat jalkaan.

Nyt sitten oli tänään tosi outoa "Kylläpäs sitä ollaan laittauduttu"-kommentteja. Olin poikkeuksellisesti autolla liikkeellä, vein mieheni töihin ennen kouluun menoa. Mulla oli päällä uudet (elämäni ekat) pillifarkut, Vagabondin korkkarit ja nahkainen musta prätkätakki ja kaiken huipuksi ripsaria ja luomiväriä tuskin huomattavasti. Tämä oli selvästikin outoa käytöstä minulta. Mutta käytäntö sanelee; on vielä liian kylmä pöyräillä nahkatakki ja korkkarit jalassa; on liian kylmä pöyräillä jos on ripsaria; ajoviima saa kyyneleet silmiin ja ripsari olisi pitkin poskia. Kun mulla viimein on mahdollisuus olla niinkuin haluaisin, en niinkuin käytäntö sanelee, niin siitä tehdään hirveä haloo.

Jaa, enpä tiedä sitten mikä oli vuodatukseni syy, mutta joskus tuntuu, että muuksi ei saa muuttua kuin mitä ihmiset olettaa. Oottakaahan kun kesä tulee, silloin kuljen hame päällä, pyörälläkin!!! (se pöyrä on muuten huollossa, saan sen vasta ensi viikolla....)