Koska on meidän viimeinen kesä kahdestaan ja on mahdollista tehdä moottoripyöräretki, niin päätimme vuokrata Manamansalosta mökin pariksi yöksi.  Ja helteet alkoivat kun saavuimme paikan päälle tämän viikon maanantaina. Oli tuuria että varasimme molemmat jo maaliskuussa kesälomamme kesäkuun alkuun, nyt sai nauttia (tai kärsiä) julmetuista helteistä.

Tämmöisellä "ratsulla" saavuimme paikalle. Eikä matkakaan ollut pitkä, joten sen pystyi kyllä vauvamahalla istumaan takana, enhän minä nyt kuskina kuitenkaan ollut!! Mahaa on kyllä jo sen verran kasvanut, että ajohaalarien vetoketju jäi kyllä auki.

Tässä sitten Oulujärveä. On se vaan mahtavan kokoinen! Ja ulapalla oli vesi tosi tummaa, vaikka tällä kertaa me ei jouduttu ukkosmyrskyyn, niin kuin viime kesänä!

Käytiin tiistaina vähän patikoimassa Manamansalon kangasmetsissä. Pahkaisen koivun takaa välkkyy Teerilampi.

Ja vilaus särkisestä. Särkisen syvin kohta on 15 metriä ja oli tosi kirkas ja kylmä vesi.

Loppupäivä menikin autiolla hiekkarannalla aurinkoa ottaen, kunnes tuli liian kuuma. Taivaalla ei ollut pilvenhattaraakaan!!! Minä nyt en tällaisena syksy/talvi-ihmisena hirveästi välitä grillata nahkaa auringossa, ennemminkin etsin itselleni aina varjopaikan. Olen alle kymmenvuotiaana saanut auringonpistoksia ja kärsinyt kuumasta (äitini on auringonpalvoja eikä ymmärtänyt ettei tytär ole! Pisti kerran jopa kotitalon ovet lukkoon kesällä etten pääsisi sisälle varjoon ja viileään!) joten nyt vanhemmiten varon aurinkoa.

Tultiin keskiviikkona takaisin kotiin ja voin kuulkaa sanoa, että moottoripyörän ajovaatteet päällä tässä auringossa ei ollut nautinto olla prätkän takana! Ajoviimaastakaan ei ollut apua, ja visiiri auki heti kun vauhti alitti 60km/h. Oli tosiaan nautinto päästä kotiin ja riisua paksut (joskin melko turvalliset) vaatteet pois!

Nyt onkin sitten oltu kotona ja mies ainakin on kesäihmisenä nauttinut auringosta. Minä se sisällä istun Facebookaamassa ja bloggaamassa! Onneksi huomiseksi on luvattu vähän viileämpää ilmaa.